Tadaa! Tässä se siis on. Puut hakkasimme pois jo viime syksynä ennen naapurin talopaketin saapumista. Olivat niin isoja ja korkeita, että tuntui järkevältä hoitaa pois alta silloin eikä kaataa vahingossa talon päälle :) Isoja puita oli kymmenkunta. Toki polttopuut sinänsä olisivat kelvanneet, mutta tontin ollessa pieni ja varastotilan vähissä myimme ne kaatofirmalle. Tämä oli ensimmäinen maksumme tontista oston jälkeen, joten kilpailuttaminen & tingintä ei ollut kovin iskussa vielä.
Tässä sitten tältä aamulta tunnelmia, kun kaivinkone pääsi hommiin. Valitsimme maatyöurakoitsijaksi Marilan Mäntsälästä. Toistaiseksi ainakin on edetty hyvällä huumorilla ja mukavasti! Myös nämä heput ovat kivasti kestäneet aloittelijan ei-aina-niin-hyviä-kysymyksiä, ja kärsivällisyydellä kuunnelleet ruikutustani aikataulusta ja muista huolista. Odotan innolla jatkoa!
Tästä alkaakin sitten vilske. Huomenissa on aloituskokous kaupungin kanssa ja ilmeisesti melko samaan aikaan suunnitteilla on tontin takaosan louhintaa. Toivottavasti vain kaupunki saisi kulmamerkit ajoissa tontille. Vaikka ei heitä toki hidastelusta voi syyttää, kuten aiemmassa Lupa hymyillä -tekstissäni kerroin. Virallisesti lupakin tuli tänään lupapisteeseen, joten oli hyvä aika laittaa kauha maahan ja alkaa lusikoida!
On epätodellista, että vieno työkoneen humina, joka nytkin keittiön ikkunan läpi kuuluu, on MEIDÄN rakennustyömaan ääni. Meidän suunnittelema, tilaama ja toki maksamakin.
Kaupunkilaiselle erilaiset rakennustyön äänet ovat toki tuttuja, mutta kerrostaloasujalle itseaiheutetuista kaivurinäänistä on outo ja tässä tilanteessa toki musiikkia korville.
Eilen piti käydä ihan lasten kanssa kahvilassa pullalla, mehulla (+hedelmäsoseella!) ja kahvilla. Tuumin äidilleni, että pakko sitä on nyt juhlia, kun mitään ei vielä ole mennyt pieleen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti