Perjantaina perustus- ja kellariurakoitsija ME-perustukset oli ollut työmaalla viikon. Seitsemännen päivän kunniaksi nousivat kellarin päälle ontelolaatat eli keittiön ja olohuoneen lattia.
Viime viikolla kytkettiin tontille myös vesi ja sähköt. Sähköähän tarvittiin jo alkuviikosta betonimyllyn pyörittämiseen, mutta onneksi naapurit auttoivat meitä mäessä, ja saimme sähköä sieltä jatkojohdolla. Mutta on kyllä kivaa, että nyt ei enää tarvitse heitä tällä asialla häiritä (kun varmaan melusaasteen muodossa heitä jonkin verran joka tapauksessa rasitamme).
Nyt siellä sitten olisi ihan mökkitunnelmaa, jos olisimme uskaltaneet ja kerenneet talossamme käydä. Toki siis vähän perjantaina kurkistelimme ovesta sisään, mutta valujen juuri vasta loputtua sen pidemmälle emme päässeet.
On kyllä rivakkaa toimintaa, ja odotukset myös ensi viikon edistyksen
suhteen korkealla. Silloin on tarkoitus valaa taakse rinteeseen ns.
ylempi antura, johon tulee päälle sitten talopakettimme yksikerroksinen
osa. Tätäkin vaihetta kyllä olen odottanut, kun sitten alkaa koko talon koko ja muu hahmottua paremmin. Maaurakoitsija Marilakin jatkaa taas varmaan hommia työmaalla täyttöjen ja muun osalta.
Kuvat jäivät tällä kertaa ottamatta. Ehkäpä huomenna!
sunnuntai 26. huhtikuuta 2015
torstai 23. huhtikuuta 2015
Yks kaks kellari
Vielä eilen aamulla tontilla oli sepeliä, kuoppaa, putkia ja anturaa. Eipä ole enää, on tapahtunut elementtirakentamisen ihme. Aamulla siis oli iiiso nosturi tontilla ja vieressä lava-autollinen seiniä. Tuli niitä sitten vielä lisääkin, mutta siitä se kellari rakentui. Ihan noin vain ja noin kolmessa tunnissa.
Rakennuksen ympäriltä ei ole vielä täytetty tai eritetty, joten oviaukko on turhan korkealla sisävisiittiin. On siellä vielä seinillä jotain tukipönkiäkin vielä, joten ei ehkä muutenkaan olisi hyvä idea lähteä seikkailemaan kellariin...
Aamupäivä menikin lähellä ihmetellessä kyllä seinien nostoa. Samalla typerä pääni ehti kyllä keksiä monenlaista huolta: mitenköhän nyt kapillaarikatko, radon, se tai tämä? Entä tiiveys, kun uretaanivaahto herttaisesti pursuili elementtien välistä? Kaikenlaista sellaista, mistä en oikeastaan tiedä mitään, mutta josta näköjään huolestua osaan.
Tunne on ristiriitainen. Toisaalta kun näitä huolenaiheita tulee, haluan selvitellä niitä ja saada mielenrauhan. Onhan kyse meidän talostamme ja suurista määristä rahaa (ja tunnetta). Kaiken pitää toimia! Mutta siinä samalla tulen kyllä ikävästi kyseenalaistaneeni palkkaamiemme ihmisten ammattitaidon, suunnittelukyvyn ja sen sellaisen. Kun ei tämä kenellekään muulle ole ensimmäinen talo, niin ehkäpä he osaavat. Pääsuunnittelijamme on kovin kiireinen heppu, vaikka muuten mukava onkin, enkä aina saa häntä kiinni tai toisaalta ihan kaikkea kehtaa kysyäkään... :)
Yritänkin lohduttautua hieman kieronlaisesti ajattelemalla, että en pysty keksimään itse sellaisia asioita, joita he eivät olisi jo ajatelleet. Jos ongelmia tulee, ne tulevat yllättäen tai niin monimutkaisissa asioissa, etten niitä osaa onneksi edes pelätä.
Ja nyt kuulostaa siltä, etten olisi ollut eilen riemusta soikeana ja rinta rottingilla kun kellarin seinät vieressäni kohosivat. Olinhan toki!
Tässä vielä kuvasaldoa. Appiukkokin kävi tontilla järkkärinsä kanssa, joten jatkoa saattaa olla luvassa!
Tiedättekös mikä muuten mielestäni on hauskaa? No työmaan katselu. Varsinkin kun jotenkin usein en ole hommassa yksin, vaan tontin lähellä on muitakin töllistelijöitä. Heille olen ihan samanlainen ohikulkija kuin hekin. Varsinkaan lasten kanssa suurten työkoneiden ihmettely ei sinänsä ole ollenkaan kummallista, oli kyse kenen tahansa tontista. Mutta mepä tiedämme: tuohon tulee meidän koti <3
Rakennuksen ympäriltä ei ole vielä täytetty tai eritetty, joten oviaukko on turhan korkealla sisävisiittiin. On siellä vielä seinillä jotain tukipönkiäkin vielä, joten ei ehkä muutenkaan olisi hyvä idea lähteä seikkailemaan kellariin...
Aamupäivä menikin lähellä ihmetellessä kyllä seinien nostoa. Samalla typerä pääni ehti kyllä keksiä monenlaista huolta: mitenköhän nyt kapillaarikatko, radon, se tai tämä? Entä tiiveys, kun uretaanivaahto herttaisesti pursuili elementtien välistä? Kaikenlaista sellaista, mistä en oikeastaan tiedä mitään, mutta josta näköjään huolestua osaan.
Tunne on ristiriitainen. Toisaalta kun näitä huolenaiheita tulee, haluan selvitellä niitä ja saada mielenrauhan. Onhan kyse meidän talostamme ja suurista määristä rahaa (ja tunnetta). Kaiken pitää toimia! Mutta siinä samalla tulen kyllä ikävästi kyseenalaistaneeni palkkaamiemme ihmisten ammattitaidon, suunnittelukyvyn ja sen sellaisen. Kun ei tämä kenellekään muulle ole ensimmäinen talo, niin ehkäpä he osaavat. Pääsuunnittelijamme on kovin kiireinen heppu, vaikka muuten mukava onkin, enkä aina saa häntä kiinni tai toisaalta ihan kaikkea kehtaa kysyäkään... :)
Yritänkin lohduttautua hieman kieronlaisesti ajattelemalla, että en pysty keksimään itse sellaisia asioita, joita he eivät olisi jo ajatelleet. Jos ongelmia tulee, ne tulevat yllättäen tai niin monimutkaisissa asioissa, etten niitä osaa onneksi edes pelätä.
Ja nyt kuulostaa siltä, etten olisi ollut eilen riemusta soikeana ja rinta rottingilla kun kellarin seinät vieressäni kohosivat. Olinhan toki!
Tässä vielä kuvasaldoa. Appiukkokin kävi tontilla järkkärinsä kanssa, joten jatkoa saattaa olla luvassa!
Tiedättekös mikä muuten mielestäni on hauskaa? No työmaan katselu. Varsinkin kun jotenkin usein en ole hommassa yksin, vaan tontin lähellä on muitakin töllistelijöitä. Heille olen ihan samanlainen ohikulkija kuin hekin. Varsinkaan lasten kanssa suurten työkoneiden ihmettely ei sinänsä ole ollenkaan kummallista, oli kyse kenen tahansa tontista. Mutta mepä tiedämme: tuohon tulee meidän koti <3
maanantai 20. huhtikuuta 2015
Vettä ja sähköä
Välillä sitä huomaa kyllä varsinkin tässä aikataulutusasiassa oman aloittelijuutensa. Urakointsijoilta on hyvä kysellä heidän aikataulujaan, mutta kun olisi tässä muitakin toimijoita...
Pääsuunnittelijan piti pikapikaa esimerkiksi järjestää aloituskokous jo ennen luvan lainvoimaisuutta, että päästiin siitäkin ennen perustustöiden alkua :)
Ja sitten on näitä sopimusasioita niin kuin vesi ja sähkö. Ai että toisessa päässäkin tarvitaan aikaa ja miten niin en saa heti vettä tai sähköä tontille, kun olen oman osuuteni tai urakoitsija tontilla tehnyt? :)
Onneksi olemme ns. kehyskunnassa ja siis pienemmässä kaupungissa. Voin kuvitella, että nämä ajat olisivat melkoisesti pidemmät isommissa kaupungeissa ja myös mahdollisuus/halukkuus joustaa vähäisempää. Oma kaupunkini <3
Eli kävi viime viikon lopulla ilmi, että perustus- ja kellariporukka kaipaili jo tälle viikolle sähköä ja vettä. Kiva juttu, ajattelin, saahan sitä toivoa.
Sähköjen kanssa sopimus oli jo tehtynä, mutta siis sähkökaappia tai kytkentää ei ollut vielä. Sähkösuunnitelman tehnyt Valosel oli kuitenkin vikkelä toimimaan: kaappi tuli tänään ja tontti on nyt energiayhtiön kytkentää vaille sähköistetty. Se tehdään kuulemma keskiviikkona. Hurraa! Siihen asti olemme naapurien varassa, joilta kävimme hattu kourassa anelemassa apua. Sähkösuunnittelusta ja muusta tähän liittyvästä taidan kyllä kirjoittaa vielä erikseenkin. Todettakoon nyt vain lyhyesti, että hauskaa on ollut, ja asiantuntevan suunnittelijan olemme hommaan saaneet!
Vesisopimus ja sen sellainen oli kokonaan unohtunut allekirjoittaneelta. Joo-o. Toki maaurakointisjan kanssa oli sovittu ulkotöiden kvv-vastaavuudesta, mutta sen enempää en ollut asiaa tajunnut ajatella. Viime viikolla pyysin sopimusta tehtäväksi, ja tänään sen allekirjoitimme. Maaurakoitsija koitti saada vielä liittymisen huomiselle, mutten nyt tiedä, kuinka kävi. Jäi iltapäivällä kysymättä neuvottelun tulos, enkä enää myöhemmin nyt viitsinyt häiritä. Toiset kun niin aikaisin aamulla heräävät!
Toki näitä vesiasioita on tontilla nyt valmisteltu ilman kytkentääkin. "Pihalla" on jo jos jonkinlaista pömpeliä ja kaivoa tököttämässä ja putkia edestakaisin talolta tontin rajalle. Tällaiset asiat jo tuntuvat kovin konkreettisilta, jos vielä talon epämääräiset anturat viime viikolla jättivät unenomaisen tunnelman touhusta :)
Pääsuunnittelijan piti pikapikaa esimerkiksi järjestää aloituskokous jo ennen luvan lainvoimaisuutta, että päästiin siitäkin ennen perustustöiden alkua :)
Ja sitten on näitä sopimusasioita niin kuin vesi ja sähkö. Ai että toisessa päässäkin tarvitaan aikaa ja miten niin en saa heti vettä tai sähköä tontille, kun olen oman osuuteni tai urakoitsija tontilla tehnyt? :)
Onneksi olemme ns. kehyskunnassa ja siis pienemmässä kaupungissa. Voin kuvitella, että nämä ajat olisivat melkoisesti pidemmät isommissa kaupungeissa ja myös mahdollisuus/halukkuus joustaa vähäisempää. Oma kaupunkini <3
Eli kävi viime viikon lopulla ilmi, että perustus- ja kellariporukka kaipaili jo tälle viikolle sähköä ja vettä. Kiva juttu, ajattelin, saahan sitä toivoa.
Sähköjen kanssa sopimus oli jo tehtynä, mutta siis sähkökaappia tai kytkentää ei ollut vielä. Sähkösuunnitelman tehnyt Valosel oli kuitenkin vikkelä toimimaan: kaappi tuli tänään ja tontti on nyt energiayhtiön kytkentää vaille sähköistetty. Se tehdään kuulemma keskiviikkona. Hurraa! Siihen asti olemme naapurien varassa, joilta kävimme hattu kourassa anelemassa apua. Sähkösuunnittelusta ja muusta tähän liittyvästä taidan kyllä kirjoittaa vielä erikseenkin. Todettakoon nyt vain lyhyesti, että hauskaa on ollut, ja asiantuntevan suunnittelijan olemme hommaan saaneet!
![]() |
Oma pikkuinen sähkömieheni kävi jo tontilla sähkökaapille kurkistamassa. |
Vesisopimus ja sen sellainen oli kokonaan unohtunut allekirjoittaneelta. Joo-o. Toki maaurakointisjan kanssa oli sovittu ulkotöiden kvv-vastaavuudesta, mutta sen enempää en ollut asiaa tajunnut ajatella. Viime viikolla pyysin sopimusta tehtäväksi, ja tänään sen allekirjoitimme. Maaurakoitsija koitti saada vielä liittymisen huomiselle, mutten nyt tiedä, kuinka kävi. Jäi iltapäivällä kysymättä neuvottelun tulos, enkä enää myöhemmin nyt viitsinyt häiritä. Toiset kun niin aikaisin aamulla heräävät!
Toki näitä vesiasioita on tontilla nyt valmisteltu ilman kytkentääkin. "Pihalla" on jo jos jonkinlaista pömpeliä ja kaivoa tököttämässä ja putkia edestakaisin talolta tontin rajalle. Tällaiset asiat jo tuntuvat kovin konkreettisilta, jos vielä talon epämääräiset anturat viime viikolla jättivät unenomaisen tunnelman touhusta :)
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Kato äiti betoniauto!
Ja kyllä, meidän tontilla oli betoniauto tänään valamassa anturoita! Maaurakoitsija on siis pistänyt hihat heilumaan, ja päästi perustus- ja
kellariporukan jo tällä viikolla tontille hääräämään. Hieno juttu!
Maatyötkin ovat olleet jänniä katsella, kun nyt sentään tontilla tapahtuu jotain, mutta onhan ensimmäinen oikeasti taloon kuuluva osa sentään jotain vielä ihmeellisempää :)
Aamulla kasailtiin muotteja, ja sitten tosiaan iltapäivällä alkoi betonin valu. Paikalla oli betoniauton lisäksi vielä joku sellainen ohjausmasiina. Näytti siis vähän nosturilta ja kuulemma hintaa sillä oli vaatimattomat puoli miljoonaa. Tässä siis tosiaan alimman kerroksen anturat. Tuonne taakse on siis tulossa lisää, kunhan tämä rinteen kellaripuoli saadaan pystyyn...
Sopivasti betonivalun alettua alkoi kyllä myös melkoinen raekuuro, jota toki seurasi myös vettä jonkin verran. Onneksi oli kuitenkin kyse kuuroista, ja jo alkuillasta oli taas selkeää ja aurinkoista...
Maatyötkin ovat olleet jänniä katsella, kun nyt sentään tontilla tapahtuu jotain, mutta onhan ensimmäinen oikeasti taloon kuuluva osa sentään jotain vielä ihmeellisempää :)
Aamulla kasailtiin muotteja, ja sitten tosiaan iltapäivällä alkoi betonin valu. Paikalla oli betoniauton lisäksi vielä joku sellainen ohjausmasiina. Näytti siis vähän nosturilta ja kuulemma hintaa sillä oli vaatimattomat puoli miljoonaa. Tässä siis tosiaan alimman kerroksen anturat. Tuonne taakse on siis tulossa lisää, kunhan tämä rinteen kellaripuoli saadaan pystyyn...
Sopivasti betonivalun alettua alkoi kyllä myös melkoinen raekuuro, jota toki seurasi myös vettä jonkin verran. Onneksi oli kuitenkin kyse kuuroista, ja jo alkuillasta oli taas selkeää ja aurinkoista...
torstai 16. huhtikuuta 2015
LVI-asiaa
Pohdin tuolla aiemmin näitä LVI-asioita: lämmitystapoja, merkkejä, IV-asiaa ja toki niitä vesijuttujakin, vaikka ne ovat vähän vähemmälle jääneet.
Lämmön suhteen olemme valinneet lämmönlähteeksi maalämmön. Kaikki keskustelumme ja nettisurffailumme tukevat tätä valintaa. Korkeiden kattojen takia kuutioita on talossa melko paljon (700), joten lämmitettävää riittää. Ja kiva, jos ei heti ensimmäisenä talvena tukehduta lämmityksestä johtuvaan sähkölaskuun. Juu, tiedän. Onhan investointikulut vielä pitkään muistissa, mutta... Jotenkin olen aina nähnyt tämänn näin, että on kivempaa laittaa rakennusaikaisina kuluina tällainen kuin sitten rakentaa tässä halvalla (sähkö) ja odottaa kauhulla, miten paljon pitää sitten ELÄMISESSÄ olla lisärahaa lämmityksen suhteen. Kukin tehköön kuitenkin tavallaan!
Rakenna ja remontoi 2015 -messuilla oli esillä paljon LVI-asiaa. Siellä olivat esittelemässä toimintaansa myös meidän tulevat maalämmön, ilmastoinnin, lattialämmityksen ja LVI-suunnittelun sekä keskuspölynimurin toimittajat.
Olimme jo aika naatteja messupäivän jälkeen, mutta aiemmin tuntematon keskuspölynimurimerkki Flexit sai pysähtymään ja kuuntelemaan innokkaan puhemiehen tarinaa. Ständi oli Heatco Finland Oy:n, joka on talotekniikan suunnitteluun erikoistunut insinööritoimisto sekä LVI-tarvikkeiden tukkutoimittaja.
Myyjä oli hyvä ja esitteli innokkaasti lattialämmitystä sekä keskuspölynimuria (noloa, mutta odotan jo innolla keskuspölynimurointia :). Maalämmöstä juttelimme vielä erikseen IVT-merkin maahantuojan kanssa. Ja nämä olivat aktiivisia! Heti messujen jälkeen tuli sähköpostia ja ohjaus myös jälleenmyynti- ja asennuspuolelle. Tästä alkoi sitten sähköpostin vaihto Asennus Koski & Salorannan kanssa.
Hieman sitten vaihdeltiin perustietoja ja tarjousta hiottiin, ja nyt on sitten kauppaa tehty. Mukavasti ovat kuunnelleet, keskustelleet ja jopa ottaneet osaa suunnittelutyöhön, kun näiden paikkoja on mietitty talossa (sijoituspaikkana kun on khh eikä erillistä teknistä tilaa ole!).
Kauppasopimukseen kuului siis myös LVI-suunnittelu, ja se onkin ollut tässä työn alla. Ensimmäisenä saimme LVI-asemapiirustuksen, koska sitä tässä jo kohta maatöissä tarvitaan. Myös kellarin osalta LVI-suunnittelu on ollut tiukkaan aikataulutettua, koska kellari tehdään betonielementeistä, ja niissä toki tiedot tarvitaan hyvissä ajoin.
Aikataulu on ollut toiveestamme tiukka, ja siinä on pysytty onneksi suurin piirtein. Kaikki tarvittava on toimitettu, mutta esimerkiksi sisäkuvista oli toimittaa vielä viime viikolla perustus- ja kellariurakoitsijalle kuvaa, johon oli merkitty vain läpivientien paikat ja koot. LVI-suunnittelija kyllä vaikuttaa tosi pätevältä, ja häntä olenkin hieman häiriköinyt tässä prosessin aikana hyvillä ja asiantuntevilla kysymyksilläni :) Ja sittemmin on toki sähköpostissa ja ihan oikeassakin postilaatikossa kolahtanut LVI-suunnitelmanivasta.
Tässä pitkin matkaa projektin aikana on kyllä tullut huomattua selkeän ja hyvän tiedonkulun tärkeys. Näin kun ei varsinaista pääurakoitsijaa ole, olisi tärkeää allekirjoittaneen yrittää muistaa pysyä roolissaan ja kertoa kaikki tarpeellinen tieto ja lisäksi kaikille osapuolille myös. Tämä siis on tullut kahdesta syystä mieleen: 1. Vaikka tarkoitus olisi hyvä, muilta saattaa jokin asia unohtua tai jopa muuttua virheelliseksi matkalla. 2. Ainakin minä olen niin neuroottinen, että kuitenkin soitan perään ja tarkistan, onhan x tietoinen asiasta y, ja miten z:n kanssa menetelläänkään...
Esimerkkeinä voinen mainita ullakon olemassaolon, keittiön muuttuneen järjestyksen tai varmistaa, että LVI-suunnittelija tietää, millaisia LVI-laitteita olemme hankkimassa :)
Mutta kaikki kunnossa siis tällä saralla tai ainakin aikataulussa siis. Nyt alkaakin vesi- ja viemäritöiden kilpailutus LVI-suunnitelmien pohjalta!
Pähkinänkuoressa vielä hankintojamme:
Maalämpö: IVT Greenline
Ilmanvaihto: Flexit spirit uni 4
Lattialämmitys: Enerline
Keskuspölynimuri: Flexit
Kysymyksiä, kommentteja tai omia kokemuksia?
Lämmön suhteen olemme valinneet lämmönlähteeksi maalämmön. Kaikki keskustelumme ja nettisurffailumme tukevat tätä valintaa. Korkeiden kattojen takia kuutioita on talossa melko paljon (700), joten lämmitettävää riittää. Ja kiva, jos ei heti ensimmäisenä talvena tukehduta lämmityksestä johtuvaan sähkölaskuun. Juu, tiedän. Onhan investointikulut vielä pitkään muistissa, mutta... Jotenkin olen aina nähnyt tämänn näin, että on kivempaa laittaa rakennusaikaisina kuluina tällainen kuin sitten rakentaa tässä halvalla (sähkö) ja odottaa kauhulla, miten paljon pitää sitten ELÄMISESSÄ olla lisärahaa lämmityksen suhteen. Kukin tehköön kuitenkin tavallaan!
Rakenna ja remontoi 2015 -messuilla oli esillä paljon LVI-asiaa. Siellä olivat esittelemässä toimintaansa myös meidän tulevat maalämmön, ilmastoinnin, lattialämmityksen ja LVI-suunnittelun sekä keskuspölynimurin toimittajat.
Olimme jo aika naatteja messupäivän jälkeen, mutta aiemmin tuntematon keskuspölynimurimerkki Flexit sai pysähtymään ja kuuntelemaan innokkaan puhemiehen tarinaa. Ständi oli Heatco Finland Oy:n, joka on talotekniikan suunnitteluun erikoistunut insinööritoimisto sekä LVI-tarvikkeiden tukkutoimittaja.
Myyjä oli hyvä ja esitteli innokkaasti lattialämmitystä sekä keskuspölynimuria (noloa, mutta odotan jo innolla keskuspölynimurointia :). Maalämmöstä juttelimme vielä erikseen IVT-merkin maahantuojan kanssa. Ja nämä olivat aktiivisia! Heti messujen jälkeen tuli sähköpostia ja ohjaus myös jälleenmyynti- ja asennuspuolelle. Tästä alkoi sitten sähköpostin vaihto Asennus Koski & Salorannan kanssa.
Hieman sitten vaihdeltiin perustietoja ja tarjousta hiottiin, ja nyt on sitten kauppaa tehty. Mukavasti ovat kuunnelleet, keskustelleet ja jopa ottaneet osaa suunnittelutyöhön, kun näiden paikkoja on mietitty talossa (sijoituspaikkana kun on khh eikä erillistä teknistä tilaa ole!).
Kauppasopimukseen kuului siis myös LVI-suunnittelu, ja se onkin ollut tässä työn alla. Ensimmäisenä saimme LVI-asemapiirustuksen, koska sitä tässä jo kohta maatöissä tarvitaan. Myös kellarin osalta LVI-suunnittelu on ollut tiukkaan aikataulutettua, koska kellari tehdään betonielementeistä, ja niissä toki tiedot tarvitaan hyvissä ajoin.
Aikataulu on ollut toiveestamme tiukka, ja siinä on pysytty onneksi suurin piirtein. Kaikki tarvittava on toimitettu, mutta esimerkiksi sisäkuvista oli toimittaa vielä viime viikolla perustus- ja kellariurakoitsijalle kuvaa, johon oli merkitty vain läpivientien paikat ja koot. LVI-suunnittelija kyllä vaikuttaa tosi pätevältä, ja häntä olenkin hieman häiriköinyt tässä prosessin aikana hyvillä ja asiantuntevilla kysymyksilläni :) Ja sittemmin on toki sähköpostissa ja ihan oikeassakin postilaatikossa kolahtanut LVI-suunnitelmanivasta.
Tässä pitkin matkaa projektin aikana on kyllä tullut huomattua selkeän ja hyvän tiedonkulun tärkeys. Näin kun ei varsinaista pääurakoitsijaa ole, olisi tärkeää allekirjoittaneen yrittää muistaa pysyä roolissaan ja kertoa kaikki tarpeellinen tieto ja lisäksi kaikille osapuolille myös. Tämä siis on tullut kahdesta syystä mieleen: 1. Vaikka tarkoitus olisi hyvä, muilta saattaa jokin asia unohtua tai jopa muuttua virheelliseksi matkalla. 2. Ainakin minä olen niin neuroottinen, että kuitenkin soitan perään ja tarkistan, onhan x tietoinen asiasta y, ja miten z:n kanssa menetelläänkään...
Esimerkkeinä voinen mainita ullakon olemassaolon, keittiön muuttuneen järjestyksen tai varmistaa, että LVI-suunnittelija tietää, millaisia LVI-laitteita olemme hankkimassa :)
Mutta kaikki kunnossa siis tällä saralla tai ainakin aikataulussa siis. Nyt alkaakin vesi- ja viemäritöiden kilpailutus LVI-suunnitelmien pohjalta!
Pähkinänkuoressa vielä hankintojamme:
Maalämpö: IVT Greenline
Ilmanvaihto: Flexit spirit uni 4
Lattialämmitys: Enerline
Keskuspölynimuri: Flexit
Kysymyksiä, kommentteja tai omia kokemuksia?
torstai 9. huhtikuuta 2015
Hei hulinaa
Eilen kirjoittelin tekstin räjäytykseen valmistautumisesta, ja nyt siellä paukkuu jo!
Täytyy lasten päiväunten jälkeen lähteä kurkkamaan, tunnistaako paikkaa enää samaksi. Sen verran monta kertaa on piippauksia kuulunut :)
Tässäpä muuten pääsuunnittelijamme/vastaavan mestarimme Janne Palmqvistin kuvia aiheesta:
Onpa kehitys kehittynyt muuallakin kuin luvan hankkimisessa. Nämä kuvat hain äsken Kotoprosta, johon hän oli ne laittanut tänä aamuna kännykällään. Ajantasaista ja luotettavaa seurantaa, sillä kommenteissa ja kuvissa näkyy aina kellonajat sekä päivämäärät. Asiakas voi siis seurata, koska työmaalla on käyty! Jotenkin liikuttavaa huomata, että ensimmäinen merkintä meistäkin on syyskuulta, vaikka silloin vielä asiat olivat levällään kuin Jokisen eväät, emmekä tienneet Kotoprosta emmekä monesta muustakaan asiasta vielä mitään...
Tänään oli myös ns. aloituskokous kaupunkimme rakennusvalvonnan kanssa. Rehellisyyden nimissä äijähommaksihan se vähän meni minun tarjoillessa tontille tuomaani kahvia ja leipomiani kaurakeksejä. Kyllähän minä sujuvasti kuuntelin, mutta tarpeellisuuteni oli kyllä muuten aika kyseenalaista. Sisällä vielä täyteltiin Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirjaa (Luulisin kyllä otsikon tarkoittavan valvonta- ja tarkastusasiakirjaa, mutta noin kannessa lukee.). (Pahoittelut edellisestä, ammatin vaaroja :)
Ihan asiaa kirjanen tuntui sisältävän, mutta olipa vaan jotenkin vanhahtavan ja tunkkaisen oloinen. Taitto toki, mutta jo tuo käsin kirjoittaminen. Suunnittelijamme kyllä sai Kotoprota ujutettua mukaan eli ilmeisesti osa vaadittavasta dokumentoinnista voidaan sitten tulostaa tuolta...
Seuraavaksi vuorossa onkin sitten pohjakatselmus. Sijaintimerkitkin sain eiliseksi tontille, että pääsivät tosiaan tänään heti pamauttelemaan. Ja koko päivä siinä on näköjään mennyt. Kyllä on jännää kohta mennä ulos!
Täytyy lasten päiväunten jälkeen lähteä kurkkamaan, tunnistaako paikkaa enää samaksi. Sen verran monta kertaa on piippauksia kuulunut :)
Tässäpä muuten pääsuunnittelijamme/vastaavan mestarimme Janne Palmqvistin kuvia aiheesta:
Onpa kehitys kehittynyt muuallakin kuin luvan hankkimisessa. Nämä kuvat hain äsken Kotoprosta, johon hän oli ne laittanut tänä aamuna kännykällään. Ajantasaista ja luotettavaa seurantaa, sillä kommenteissa ja kuvissa näkyy aina kellonajat sekä päivämäärät. Asiakas voi siis seurata, koska työmaalla on käyty! Jotenkin liikuttavaa huomata, että ensimmäinen merkintä meistäkin on syyskuulta, vaikka silloin vielä asiat olivat levällään kuin Jokisen eväät, emmekä tienneet Kotoprosta emmekä monesta muustakaan asiasta vielä mitään...
Tänään oli myös ns. aloituskokous kaupunkimme rakennusvalvonnan kanssa. Rehellisyyden nimissä äijähommaksihan se vähän meni minun tarjoillessa tontille tuomaani kahvia ja leipomiani kaurakeksejä. Kyllähän minä sujuvasti kuuntelin, mutta tarpeellisuuteni oli kyllä muuten aika kyseenalaista. Sisällä vielä täyteltiin Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirjaa (Luulisin kyllä otsikon tarkoittavan valvonta- ja tarkastusasiakirjaa, mutta noin kannessa lukee.). (Pahoittelut edellisestä, ammatin vaaroja :)
Ihan asiaa kirjanen tuntui sisältävän, mutta olipa vaan jotenkin vanhahtavan ja tunkkaisen oloinen. Taitto toki, mutta jo tuo käsin kirjoittaminen. Suunnittelijamme kyllä sai Kotoprota ujutettua mukaan eli ilmeisesti osa vaadittavasta dokumentoinnista voidaan sitten tulostaa tuolta...
Seuraavaksi vuorossa onkin sitten pohjakatselmus. Sijaintimerkitkin sain eiliseksi tontille, että pääsivät tosiaan tänään heti pamauttelemaan. Ja koko päivä siinä on näköjään mennyt. Kyllä on jännää kohta mennä ulos!
Räjähtävää toimintaa
Laitanpa vielä louhinnasta oman sanasensa. Meillä on siis rinnetontti, jossa on ihanaa paljaskalliota sen takaosassa. Vaikka kuinka olemme siihen rinnetaloa istuttaneet ja suunnitelleet, pitää kalliota kuitenkin jonkin verran louhia. Toiveissa on, että mahdollisimman vähän, ja että jotain jää vielä vielä jäljelle. Mutta perustukset on tehtävä ja sillä sipuli.
Louhinnan koordinoi maatyöurakoitsijamme Marila, mutta laskun saamme toki itse hoitaa. Sikälikin toki louhiminen jännittää :) Loouhintaan luuluvat myös katselmukset, jotka tulee hoitaa pois alta, ettei myöhemmin sitten tule sanottavaa.
Marila suositteli Räjäytyskonsultteja, joihin otinkin yhteyttä. Myöhässä olin toki tai kiireessä, niin kuin muutenkin tässä projektissa, mutta heidän osaltaan onneksi ei ole haitannut. Jo samana aamupäivänä tuli sieltä henkilö kanssani patsastelemaan tontille ja mittailemaan etäisyyksiä naapuritaloihin. Sovimme katselmoitavat talot huomioiden räjäytyksen suuruus(pienuus!)luokan ja annetut suositukset.
Katselmoitaviksi tuli samalta puolelta tietä neljä taloa. Onneksemme vatsapäiset olivat jo sen verran kaukana, etteivät katselmukset olleet tarpeellisia. Siinä samalla reissulla tyyppi sai ilmeisesti jo suurimman osan katselmoitavista kiinni ja sovittua katselmointiajan viime tiistaille. Rakennetarkastuksista tuli sitten raportit s-postiin. Hyvä niin, vaikka rehellisyyden nimissä olivat taas sellaiset, ettei niistä tällainen märkäkorva mitään tajunnut!
Sitten vielä oli tärinämittareiden tilaus, jonka hoitui nopeasti s-postilla. Pitää vain muistaa sanoa, kun paukutteluloppuu, niin laskutuskin päättyy sitten tuohon ilmoitukseen... Näppärästi, asiantuntevasti ja ilman minkäänlaisia aikatauluongelmia on kyllä tämä valmistautumisosuus sujunut.
Louhinnan koordinoi maatyöurakoitsijamme Marila, mutta laskun saamme toki itse hoitaa. Sikälikin toki louhiminen jännittää :) Loouhintaan luuluvat myös katselmukset, jotka tulee hoitaa pois alta, ettei myöhemmin sitten tule sanottavaa.
Marila suositteli Räjäytyskonsultteja, joihin otinkin yhteyttä. Myöhässä olin toki tai kiireessä, niin kuin muutenkin tässä projektissa, mutta heidän osaltaan onneksi ei ole haitannut. Jo samana aamupäivänä tuli sieltä henkilö kanssani patsastelemaan tontille ja mittailemaan etäisyyksiä naapuritaloihin. Sovimme katselmoitavat talot huomioiden räjäytyksen suuruus(pienuus!)luokan ja annetut suositukset.
Katselmoitaviksi tuli samalta puolelta tietä neljä taloa. Onneksemme vatsapäiset olivat jo sen verran kaukana, etteivät katselmukset olleet tarpeellisia. Siinä samalla reissulla tyyppi sai ilmeisesti jo suurimman osan katselmoitavista kiinni ja sovittua katselmointiajan viime tiistaille. Rakennetarkastuksista tuli sitten raportit s-postiin. Hyvä niin, vaikka rehellisyyden nimissä olivat taas sellaiset, ettei niistä tällainen märkäkorva mitään tajunnut!
Sitten vielä oli tärinämittareiden tilaus, jonka hoitui nopeasti s-postilla. Pitää vain muistaa sanoa, kun paukutteluloppuu, niin laskutuskin päättyy sitten tuohon ilmoitukseen... Näppärästi, asiantuntevasti ja ilman minkäänlaisia aikatauluongelmia on kyllä tämä valmistautumisosuus sujunut.
keskiviikko 8. huhtikuuta 2015
Tontilla tapahtuu!
Tajusin viikonloppuna, että enpä ole tänne yhtään kuvaa vielä tontista luonnontilassa laittanut. Nyt laitan, mutta samaan syssyyn myös maatöistä ensimmäisen kuvan!
Tadaa! Tässä se siis on. Puut hakkasimme pois jo viime syksynä ennen naapurin talopaketin saapumista. Olivat niin isoja ja korkeita, että tuntui järkevältä hoitaa pois alta silloin eikä kaataa vahingossa talon päälle :) Isoja puita oli kymmenkunta. Toki polttopuut sinänsä olisivat kelvanneet, mutta tontin ollessa pieni ja varastotilan vähissä myimme ne kaatofirmalle. Tämä oli ensimmäinen maksumme tontista oston jälkeen, joten kilpailuttaminen & tingintä ei ollut kovin iskussa vielä.
Tässä sitten tältä aamulta tunnelmia, kun kaivinkone pääsi hommiin. Valitsimme maatyöurakoitsijaksi Marilan Mäntsälästä. Toistaiseksi ainakin on edetty hyvällä huumorilla ja mukavasti! Myös nämä heput ovat kivasti kestäneet aloittelijan ei-aina-niin-hyviä-kysymyksiä, ja kärsivällisyydellä kuunnelleet ruikutustani aikataulusta ja muista huolista. Odotan innolla jatkoa!
Tästä alkaakin sitten vilske. Huomenissa on aloituskokous kaupungin kanssa ja ilmeisesti melko samaan aikaan suunnitteilla on tontin takaosan louhintaa. Toivottavasti vain kaupunki saisi kulmamerkit ajoissa tontille. Vaikka ei heitä toki hidastelusta voi syyttää, kuten aiemmassa Lupa hymyillä -tekstissäni kerroin. Virallisesti lupakin tuli tänään lupapisteeseen, joten oli hyvä aika laittaa kauha maahan ja alkaa lusikoida!
On epätodellista, että vieno työkoneen humina, joka nytkin keittiön ikkunan läpi kuuluu, on MEIDÄN rakennustyömaan ääni. Meidän suunnittelema, tilaama ja toki maksamakin.
Kaupunkilaiselle erilaiset rakennustyön äänet ovat toki tuttuja, mutta kerrostaloasujalle itseaiheutetuista kaivurinäänistä on outo ja tässä tilanteessa toki musiikkia korville.
Eilen piti käydä ihan lasten kanssa kahvilassa pullalla, mehulla (+hedelmäsoseella!) ja kahvilla. Tuumin äidilleni, että pakko sitä on nyt juhlia, kun mitään ei vielä ole mennyt pieleen :)
Tadaa! Tässä se siis on. Puut hakkasimme pois jo viime syksynä ennen naapurin talopaketin saapumista. Olivat niin isoja ja korkeita, että tuntui järkevältä hoitaa pois alta silloin eikä kaataa vahingossa talon päälle :) Isoja puita oli kymmenkunta. Toki polttopuut sinänsä olisivat kelvanneet, mutta tontin ollessa pieni ja varastotilan vähissä myimme ne kaatofirmalle. Tämä oli ensimmäinen maksumme tontista oston jälkeen, joten kilpailuttaminen & tingintä ei ollut kovin iskussa vielä.
Tässä sitten tältä aamulta tunnelmia, kun kaivinkone pääsi hommiin. Valitsimme maatyöurakoitsijaksi Marilan Mäntsälästä. Toistaiseksi ainakin on edetty hyvällä huumorilla ja mukavasti! Myös nämä heput ovat kivasti kestäneet aloittelijan ei-aina-niin-hyviä-kysymyksiä, ja kärsivällisyydellä kuunnelleet ruikutustani aikataulusta ja muista huolista. Odotan innolla jatkoa!
Tästä alkaakin sitten vilske. Huomenissa on aloituskokous kaupungin kanssa ja ilmeisesti melko samaan aikaan suunnitteilla on tontin takaosan louhintaa. Toivottavasti vain kaupunki saisi kulmamerkit ajoissa tontille. Vaikka ei heitä toki hidastelusta voi syyttää, kuten aiemmassa Lupa hymyillä -tekstissäni kerroin. Virallisesti lupakin tuli tänään lupapisteeseen, joten oli hyvä aika laittaa kauha maahan ja alkaa lusikoida!
On epätodellista, että vieno työkoneen humina, joka nytkin keittiön ikkunan läpi kuuluu, on MEIDÄN rakennustyömaan ääni. Meidän suunnittelema, tilaama ja toki maksamakin.
Kaupunkilaiselle erilaiset rakennustyön äänet ovat toki tuttuja, mutta kerrostaloasujalle itseaiheutetuista kaivurinäänistä on outo ja tässä tilanteessa toki musiikkia korville.
Eilen piti käydä ihan lasten kanssa kahvilassa pullalla, mehulla (+hedelmäsoseella!) ja kahvilla. Tuumin äidilleni, että pakko sitä on nyt juhlia, kun mitään ei vielä ole mennyt pieleen :)
torstai 2. huhtikuuta 2015
Lupa hymyillä
Saimme rakennusluvan mukavasti eilen aprillipäivänä. Hurraa!!! Ja hyvä näin, sillä kaivurit ja maatöiden aloitus on tilattu ensi viikon tiistaille :)
Asiointimme kotikaupunkimme rakennusvalvonnan kanssa on ollut mitä miellyttävintä. Suhde alkoi jo viime syksynä, kun tontin oston jälkeen istuimme rakennustarkastajan kanssa alas pohtimaan tontin mahdollisuuksia ja rajoitteita. Suunnitelmien tarkentuessa vielä sähköpostitse jo ennen joulua olen talomme kuvia näyttänyt, ja niille vihreää valoa saanut.
Pääsuunnittelijamme aloitti muistaakseni helmikuun lopussa lupapisteessä asioinnin ja kutsui toki meidän sinne mukaan. Lupapiste on siis "osa Valtiovarainministeriön koordinoimaa ja Ympäristöministeriön toteuttamaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa". Hienosti sanottu, mutta onpa hieno palvelukin. Sinne siis tunnistaudutaan pankkitiedoilla ja sinne lisäillään kaikki lupaan liittyvät asiat. Pääsuunnittelija laittaa asemapiirustuksen ja kuvat ja muita mahdollisesti tarvittavia liitteitä. Sinne tulevat naapurien kuulemiset, liitoskohtalausunnot ja asemakaava sekä niin ikään myöhemmin viranomaislausunnot. Kaikki dokumentit ovat koko ajan kaikkien nähtävillä, ja lisäksi on vielä erillinen keskustelualusta sivun reunassa, jossa voi kysyä ja kommentoida tapahtumia. Meillä esimerkiksi on käyty keskustelua viereisen polun korkomaailmasta (ja siitä, että polku on oikeastaan vielä nyt tontillamme osin).
Kun aloitimme lupapisteessä, meiltä puuttuivat vielä tuolloin pääkuvat. Neuvontapyyntö taitaa olla ensimmäinen askel siellä. Kun tiedot tarkentuvat, myös luvan tila muuttuu. Ensin voi siis tehdä luonnoksen ja sitten ns. näyttää sen vasta viranomaisille. Sitten, kun kaikki pakolliset rakentajan puolelta on täytetty, hakemus on vireillä ja lopuksi toki käsittelyssä, jolloin tietoja ei saa enää itse muutettua.
Mekin saimme jo ilman pääkuvia edistettyä asiaamme huimasti: saimme asemapiirustuksemme sinne, naapurien kuulemiset kirjattua ja tilattua tarvittavia liitteitä kuten liitoskohtalausunto ja karttaotteita. Ja käytyä sitä keskustelua tuosta polusta, kuten jo äsken mainitsin.
Meidän tapauksessamme rakennustarkastaja hommasi vielä epäviralliset lausunnot ennen varsinaisia, jotta uskalsimme poistaa talopaketin rakennuslupaehdon ja jatkaa sielläkin kohti tilausta ja toki toimitustakin. Lämpimin ajatuksin kyllä täällä rakennustarkastajaamme ajattelemme!
Pääkuvien lisäämisen jälkeen luulin, että tässähän tämä oli, muttei sentään. Varastosta vaadittiin vielä erikseen piirustuksia tarkennusta assariin. Nämä pääsuunnittelijamme toimitti viime perjantaina sinne ja sitten odoteltiinkin vain lausunnot ja päätös.
Vaikka sinänsä on hienoa ja hauskaa, että asiakas pääsee seuraamaan prosessia ja näkee sen edistymisen, sillä on yksi huono puoli. Tiistaina viimeinen lausunto nimittäin aiheutti allekirjoittaneelle sydämentykytyksiä useammaksi tunniksi. Siinä oli kaikenlaista kaupunkitekniikkaan liittyvää ja muutama sellainen kohta, jossa tiesin hakemuksemme hieman eroavan pyydetystä. Ja voi kun surin, että nyt pitää uudestaan suunnitella ja kaikki aikataulut ja muu menee mönkään. Kunnes sitten useamman tunnin jälkeen iltapäivällä sain rakennustarkastajan puhelimen päähän, ja hän sanoi näiden nimenomaisten huomaamieni kohtien olevan muodollisuuksia, joista kyllä voidaan poiketa ilman mitään sen kummallisempaa. Että saahan sen yhden päivän toki noinkin hermorauniona käytettyä, mutta silloin kyllä toivoin, etten olisi koskaan moista lausuntoa lukenut, kun ei kerran oma asiantuntemukseni aiheesta riitä kertomaan, ettei tästä kannata saada paniikkikohtausta :)
Hieno juttu kuitenkin tuo palvelu, ja miellyttävä käyttääkin. Käyttöliittymä vaikuttaa yksinkertaiselta, vaikken nyt sen suurempia esteettömyyskartoituksia ole sille tehnytkään. Palvelun ekologisuuskin lämmittää mukavasti sydäntä, kun kaikkea ei tarvinnutkaan erillisinä paperikopioina toimittaa.
Onko sinulla kokemuksia tai kommentteja lupapisteen toiminnasta? Entä rakennusluvan saamisesta? Menikö hyvin vai ei ihan niin kuin Strömsössä?
Asiointimme kotikaupunkimme rakennusvalvonnan kanssa on ollut mitä miellyttävintä. Suhde alkoi jo viime syksynä, kun tontin oston jälkeen istuimme rakennustarkastajan kanssa alas pohtimaan tontin mahdollisuuksia ja rajoitteita. Suunnitelmien tarkentuessa vielä sähköpostitse jo ennen joulua olen talomme kuvia näyttänyt, ja niille vihreää valoa saanut.
Pääsuunnittelijamme aloitti muistaakseni helmikuun lopussa lupapisteessä asioinnin ja kutsui toki meidän sinne mukaan. Lupapiste on siis "osa Valtiovarainministeriön koordinoimaa ja Ympäristöministeriön toteuttamaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa". Hienosti sanottu, mutta onpa hieno palvelukin. Sinne siis tunnistaudutaan pankkitiedoilla ja sinne lisäillään kaikki lupaan liittyvät asiat. Pääsuunnittelija laittaa asemapiirustuksen ja kuvat ja muita mahdollisesti tarvittavia liitteitä. Sinne tulevat naapurien kuulemiset, liitoskohtalausunnot ja asemakaava sekä niin ikään myöhemmin viranomaislausunnot. Kaikki dokumentit ovat koko ajan kaikkien nähtävillä, ja lisäksi on vielä erillinen keskustelualusta sivun reunassa, jossa voi kysyä ja kommentoida tapahtumia. Meillä esimerkiksi on käyty keskustelua viereisen polun korkomaailmasta (ja siitä, että polku on oikeastaan vielä nyt tontillamme osin).
Kun aloitimme lupapisteessä, meiltä puuttuivat vielä tuolloin pääkuvat. Neuvontapyyntö taitaa olla ensimmäinen askel siellä. Kun tiedot tarkentuvat, myös luvan tila muuttuu. Ensin voi siis tehdä luonnoksen ja sitten ns. näyttää sen vasta viranomaisille. Sitten, kun kaikki pakolliset rakentajan puolelta on täytetty, hakemus on vireillä ja lopuksi toki käsittelyssä, jolloin tietoja ei saa enää itse muutettua.
Mekin saimme jo ilman pääkuvia edistettyä asiaamme huimasti: saimme asemapiirustuksemme sinne, naapurien kuulemiset kirjattua ja tilattua tarvittavia liitteitä kuten liitoskohtalausunto ja karttaotteita. Ja käytyä sitä keskustelua tuosta polusta, kuten jo äsken mainitsin.
Meidän tapauksessamme rakennustarkastaja hommasi vielä epäviralliset lausunnot ennen varsinaisia, jotta uskalsimme poistaa talopaketin rakennuslupaehdon ja jatkaa sielläkin kohti tilausta ja toki toimitustakin. Lämpimin ajatuksin kyllä täällä rakennustarkastajaamme ajattelemme!
Pääkuvien lisäämisen jälkeen luulin, että tässähän tämä oli, muttei sentään. Varastosta vaadittiin vielä erikseen piirustuksia tarkennusta assariin. Nämä pääsuunnittelijamme toimitti viime perjantaina sinne ja sitten odoteltiinkin vain lausunnot ja päätös.
Vaikka sinänsä on hienoa ja hauskaa, että asiakas pääsee seuraamaan prosessia ja näkee sen edistymisen, sillä on yksi huono puoli. Tiistaina viimeinen lausunto nimittäin aiheutti allekirjoittaneelle sydämentykytyksiä useammaksi tunniksi. Siinä oli kaikenlaista kaupunkitekniikkaan liittyvää ja muutama sellainen kohta, jossa tiesin hakemuksemme hieman eroavan pyydetystä. Ja voi kun surin, että nyt pitää uudestaan suunnitella ja kaikki aikataulut ja muu menee mönkään. Kunnes sitten useamman tunnin jälkeen iltapäivällä sain rakennustarkastajan puhelimen päähän, ja hän sanoi näiden nimenomaisten huomaamieni kohtien olevan muodollisuuksia, joista kyllä voidaan poiketa ilman mitään sen kummallisempaa. Että saahan sen yhden päivän toki noinkin hermorauniona käytettyä, mutta silloin kyllä toivoin, etten olisi koskaan moista lausuntoa lukenut, kun ei kerran oma asiantuntemukseni aiheesta riitä kertomaan, ettei tästä kannata saada paniikkikohtausta :)
Hieno juttu kuitenkin tuo palvelu, ja miellyttävä käyttääkin. Käyttöliittymä vaikuttaa yksinkertaiselta, vaikken nyt sen suurempia esteettömyyskartoituksia ole sille tehnytkään. Palvelun ekologisuuskin lämmittää mukavasti sydäntä, kun kaikkea ei tarvinnutkaan erillisinä paperikopioina toimittaa.
Onko sinulla kokemuksia tai kommentteja lupapisteen toiminnasta? Entä rakennusluvan saamisesta? Menikö hyvin vai ei ihan niin kuin Strömsössä?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)