Syysterveiset

Täytyy tehdä tunnustus: piti lukea omaa blogia hetki, että muistin taas, mistä olen viimeksi jotain sanonut.

Kummasti arki kantaa ja hukuttaa alleen, kun talossa jo asutaan. Talo on koti, eikä hanke tai projekti ja niin sen kuuluu ollakin. Siksi myös tänne kirjoittaminen on venynyt.

Edellisen kirjoituksen jälkeen on tapahtunut suuria ja pieniä. Olohuone alkaa olla melko mallillaan. Vain yksi sohva :) ja kirjahyllykin on. Takka on valmistunut ja se on kaunis <3

Tällä kertaa kuitenkin ulkoasiaa, sillä saimme aikaiseksi piharemonttia. Ja onhan tässä maalattukin, enkö siitä ole mitään sanonut?

Talo ei ole enää vaaleanpunertavan kelmeä vaan miltei kokonaan sininen, kuten luvassamme luki. Väriä mietimme hieman, kun lupavärivalintamme oli ihana, mutta melko tumma (Tikkurilan Vinha Ahti). Siihen kuitenkin päädyimme, enkä hetkeäkään ole katunut!

 

Ennen varsinaista maalausta teimme muutamaankin kohtaan testilaikkuja. Testilaikuista seurasi monia pieniä purkkeja vaihtoehtomaaleja ja siitä se ajatus sitten lähti: Lasten oma juttu.

 

 

 

Kyllä en mitään niin paljoa maalatessa toivonut kuin yksikerrosta ikkunatonta taloa. Pitikö nyt olla rinteessä ja monta kerrosta ja ikkunoita? Kuka niitä kaipaa (tai ainakaan jaksaa teipata ja maalata pieliä :)

 

 

Ei tosiaan ollut mahdollista ihan omin jaloin maalausta suorittaa, niin piti vuokrata apuja. Muuten meni putkeen, mutta tuuli toisena viikonlopun päivänä liikaa. Minä ja puoliskoni olimme tiiranneet säätiedotuksia toki edeltävällä viikolla hurjasti. Ei vaan tajuttu katsoa kuin, että on aurinkoa piisasi. Oli sitten jokin Mauri-myrsky tms. siinä hommaa hankaloittamassa, ja siksi talon toisesta päädystä sitten jäi maalaamatta osa... No, melkein :)

Ihana sininen!

Samalla kun pihalla pyörimme, saimme viimein siivoiltua autokatosta ja muuta rakennusaikaista pois ja talon taakse. Ilme kirkastui jo pihalla pikkuisen, mutta lisää oli tulossa.
Ensimmäinen vaihe oli maatyöurakoitsijamme lopputyöt. Marila tarkisteli kaatoja, lisäsi yhden sähkövarauksen talon ulkonurkalle ja lisäksi muokkasi etupihaa. Sinne oli hukutettu räjäytysten jälkeen isojakin kiviä ja muuta sellaista, joka oikein hyvin palveli rakennnusaikaisessa pihassa, kesti hyvin nosturit ja muut painavat koneet, mutta varsinaisessa pihassa olisi voinut tulla ongelmaa: kiveyksen ja mullan alle oli hyvä saada tasaista ja parempaa maa-ainesta.

Tilasin vielä heiltä innoissani mullat ja tasoituksenkin. Se hieman venyi ja pihalla odotti jo taimia. Sain onneksi toisen kuskin koneineen ja Marilalta siis mulla ja viikonloppuna tapahtui ihmeitä. Toki on raakile vielä pihamme, mutta on se sentään piha eikä kaatopaikka :)

 

Kesällä tosiaan omakotitalo-onnen lisäksi teimme muutakin. Vietimme kesälomaa ja ihania hetkiä läheisten kanssa. Hieman matkustimmekin, mutta suunta ei ehkä ollut se, joka suomalaisilla yleensä lomamatkoillaan on... ;)