Edeltävät päivät venyivät kyllä melko pitkiksi, kun sitä sursursurrattavaa tuntui riittävän ja suojattavaa myös. Valustopparipaikkojakin löytyi yllättävän monta, mutta niitä onneksi mies jaksoi askarrella huolella. Kaikki kestivät hienosti!
Tässä vielä kuvaa työmaalta, joka kummasti betoniauton käytyä siistiytyi:
Valuaamuna heräsin itse viideltä, kun jännitti niin. Pyörin sängyssä ja ihailin toisen unenlahoja sekä rauhallista hengitystä omaa hyperventilaatiotani hilliten. Ennen kuutta nousin ja ajattelin lähteä tontille vielä kuvaamaan. Piilarinkin huuhdoin kasvovedellä (ja melkein pistin silmään!), ennen kuin hieman aamutoimissani skarppasin ja sain perusasiat kuntoon :)
Isäni oli yökylässä, joten molemmat pääsimme tontille aamusta. Ennen seitsemää jo mittailimme tyyppien kanssa korkoja ja 7.15 ajoi betoniauto pihaan. Ylimmästä kerroksesta herrat toki aloittivat, ja sieltä sain hieman kuvaakin aiheesta:
Homma näytti luistavan ja luikahdin pois tieltä aamukahville kotiin. Lapsetkin istuivat vaarin kanssa aamupalapöydässä ja toki hinkuivat tontille betoniautoa katsomaan. Heidän kanssaan seurasimme ulkona tapahtumia. Vanhempi pääsi hieman kurkistamaan ovesta, kunhan valu eteni alaspäin talossa. Vaaria asemalle viedessä tuli ostettua evästäkin (lihapiirakkaa ja pasteijaa). Olin jo keittänyt ensimmäisen satsin kahvia aamulla ja tarjoillut tontilla, mutta oli aika laittaa vielä toinen pannu porisemaan. Aamukahvi lattiavalua katsoessa oli ehkä kivointa ikinä!
Lattiakorot ahdistivat etukäteen ja toki valun peruuttamattomuus. Korot menivät kai ihan ok. Keskikerroksessa vessaan piti tehdä sentin korkeampi kakku, että viemäriin saatiin tarpeeksi kaatoa. Näin tehtiin, enkä ole vielä ehtinyt tai jaksanut miettiä seurauksia tulevissa työvaiheissa :)
Myös kellarikerroksessa oli hieman heittoa korossa. Kun ohuimpaan kohtaan tuli se suunniteltu kahdeksan sentin valu, oli pesuhuoneessa jostain syystä noin 11-12 senttiä kuraa. Mutta taas siis toki parempi paksumpi kuin ohuempi.
Tunnelma on aika erilainen nyt talossa, kun styroksit, verkot, vesi-, sähkö ja lattialämmistysputket sekä surrilanganpätkät (ja muu pieni roska) ovat peittyneet kauniin tasaisen betonin alle. Siellä kaikuu ja näyttää jo enemmän sisätilalta.
Nyt on kulunut viikko valusta, eikä toki allekirjoittanut ole muistanut ottaa valokuvia lattiasta:) Toki olemme siis siellä jo käyneet ihastelemassa lattian tasaisuutta, ja mies poistanut jo valustoppareitakin.
Kuvia siis lisää ensi kerralla! Tässä välillä olemme vetäneet henkeä melko tiiviin valuun valmistautumisen jälkeen, tanssahdelleet uudella omalla lattiallamme, sairastaneet vauvarokon, isiflunssan ja nyt menossa on veljesflunssa. Niin ja käyneet asuntomessuilla, minä jopa jo kaksi kertaa! Tästäkin ja uusista ideoista messujen satona lisää toivottavasti pian...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti