Kiirettä pitää

Kaikkea on yritetty saada aloituskuntoon sellaisella tohinalla, ettei tänne ole tullut edes vilkaiseeksi saati sitten kirjoittaneeksi. Rakennuslupa on ollut vireillä lupapisteessä jo tovin ja odottelemme innolla, joko kenties kohta sieltä tulisi lupaavia uutisia :) Lupapisteestä ei muuten ole kuin positiivista sanottavaa, mutta siitä enemmän myöhemmin...

Muutenkin tässä on aikatauluja katseltu, ja maatyöt olisi tarkoitus aloittaa jo ensi viikolla, jos/kun nyt byrokratia ei aivan jää mutustelemaan lupaamme ja se heltiää ajoissa. Sitten onkin tiivistä tahtia maatöiden ja perustusten sekä kellarin teossa ja sitten olisikin jo talopaketin vuoro.

Tästä kaikesta pitää kyllä kirjoittaa enemmän ja rauhassa, mutta aika on mennyt nyt luvan hienosäädössä erinäisissä suunnitteluhommissa.Perustus- ja kellarisuunnitelma täytyy toki saada hetimmiten valmiiksi ja samoin btonielementteihin tarvitaan jo ihan heti sähkösuunnitelmatiedot alimpaan kerrokseen. Toki LVI-suunnitelman olisi myös hyvä välmistua ennen maatöitä ja muuta.

Yritän piakkoin, vaikka tässä pääsiäisen pyhinä, kirjoitaa enemmän ja tarkemmin näistä aiheista. Nyt on pakko taas kurkistaa s-postia, joko joko olisi jo lupa :)

Talipakettitarinoita osa 4: musta hevonen

Olemme lähteneet ajatuksesta, että puutalo kellarilla tontile rakennetaan. Jossain vaiheessa tuli kuitenkin tietenkin myös se kivitaloajatus mieleen ja pitihän sitä vähän selvitellä.

Kun nyt vaatimattomia olemme, otimme yhteyttä Jämerään ja sovimme arkkitehdin ja myyjän kanssa treffit meille. Heillekin kerroimme toki avoimesti, että suunnitteilla on luultavimmin puutalo, mutta halusimme pohdiskella budjettimme valossa kivitalovaihtoehtoa.Arkkitehdin ja myyjän kanssa kävimme piirustuksia läpi ja sovimme heidän tarjoavan samanlaista, kunhan arkkitehti vähän piirtelee taloa ja ikkunat saadaan tilattua.

Muuten oli mukavaa, mutta hetken verran allekirjoittanut väänsi peistä arkkitehdin kanssa tästä kuvat ja tarjous -asiasta, hinnasta siis. Lähtökohtaisesti ilmeisesti Jämerää eivät valitse henkilöt, jotka kilpailuttavat, vaan henkilöt, joilla on rahaa Jämerään ja halu juuri sellainen itselleen rakentaa. Hetken nimittäin kuulosti siltä, että saisimme maksaa (tarjouksesta), jos emme sitten tarjousta ottaisikaan. Hinta oli muistaakseni 2500 euroa, mutta eihän sellainen nyt voi sopia.

Emmehän me heiltä (tässä vaiheessa) nyt sitten kuvia toivoneet emmekä saaneetkaan, mutta ei sentään sitten tarvinnut maksumieheksi ryhtyä. Jäimme odottamaan tarjousta, ja mies sen sitten Jämerän toimipisteestä kävikin myöhemmin hakemassa. Täytyy sanoa, että hinta oli mielestäni yllättävän alhainen, mutta silti (kaikkine kivitalorakentamisen kerrannaiskuluineen, rappaukset, roilotukset ym.) yli meidän kukkaron.

Varsinkin myyjä oli ystävällinen ja asiantunteva ja kaiken lisäksi tuntui erittäin innokkaalta myymään meille kivitaloa. Oli mukava huomata, että kiinnostimme silti asiakkaina, vaikka olimme avoimesti kertoneet puutalohaaveista (ja siis rivien välissä siitä, ettei rahaa nyt ihan järjettömän paljon ole). Hän soitti vielä tarjouksen jälkeenkin selvittääkseen tuntojamme siinä, ja tarjoutui vielä miettimään uutta tarjousta halvemmalla Aeroc (tms.) kivellä, jossa on siis ohuemmat seinät ja halvemmilla ikkunoillakin. Näilläkin kuitenkin saatiin sen verran pientä säästöä aikaiseksi, että jäimme tyytyväisinä puutalohaaveilijoiksi tämänkin ekskursion jälkeen.

Mutta toiminnasta jäi silti mielyttävä, avulias ja kiva muisto. Olin pelännyt hieman ylimielistä otetta, mutta sellaista ei näkynyt (arkkitehdin muutamia kommentteja lukuunottamatta :)). Kauppa tuntui sielläkin kiinnostavan ja sinnikkäästi (mutta hyvällä tavalla) haettiin meille sopivaa ratkaisua.

Olen tyytyväinen, että kävimme tämänkin polun, ettei tarvitse sitten myöhemmin jossitella. Kuulisin kyllä mielelläni muiden kokemuksia puu- ja kivitalorakentamisen vertailusta ja siitä, mihin ratkaisuihin (ja miksi) on sitten päädytty. Onko aina kyse rahasta ja rakentaisivatko kaikki kivitalon, jos vain rahaa olisi? Minun kun täytyy tunnustaa, että olen oikein iloinen, että tontille nousee kodikas, mukava eikä turhan hulppea puutalo :)

Talopakettitarinoita osa 3: loppusuoralla

Edellisessä kirjoituksessa kirjoitinkin jo niistä, joiden kanssa ei päästy puusta pitkään. Nyt sittenLR  ovat vuorossa todelliset kilpailijat talotoimittajaksemme: Lappli-Talot, Samitalo ja Jukkatalo sekä Kannustalo. No juu. oikeastaan vain kolme viimeistä, sillä voittajalle taidan varata ihan oman tekstin :)

Emme olleet kovinkaan hyvin tutustuneet talotoimittajien laajaan kirjoon, kun projektimme alkoi. Tiesimme Kastellin ja muutamat muut, mutta se siitä. Varmasti kilpailuun olisi voinut tai jopa kannattanut ottaa muitakin mukaan, mutta kuka sitä nyt ihan kaikkia jaksaa kahlata.

Jukkatalo tuli tietoomme isommin erään tutun rakennusurakoitsijan kautta. Juttelimme muutamaan otteeseen hänen kanssaan alkuvaiheessa ja taisimme vähän kerätä rohkeutta koko hommaan. Hänen mielestään Jukkatalolla oli laaja toimitussisältö hintoihin nähden. Tällä suosituksella oikeastaan lähdimme ensin talohaaveitamme heidän kanssaan.

Asiaa auttoi, kun talokirjasta löytyi mukava kaksikerroksinen malli, josta tuntui saavan helpohkosti kaavamme vaatiman 1 1/2 kerroksisen tekemällä aukkoa yläkertaan.Tätä siis mieltä olimme siis elokuussa. Sitten asiaa pähkimme ja mietimme erillisen autotallin tunkemista pienelle tontillemme ja totesimme, että ei käy. Meillä on lapsia, haluamme pihaa!

Lähdimme siis uudelleen miettimään talopaketteja ja katselimme sellaisia, joissa oli autotalli tai katos talon alakerrassa. Tällä kierroksella löysimme Samitalolta rinnemallin, joka mielytti silmää. Siinä olikin kolme eikä kaksi kerrosta eikä alun perin autotallia ollenkaan. Tästä ideamme kuitenkin lähti, ja piirtelimme sitten omaa versiotammme innolla. Alkuperäisen innoittajan eli sami-149LR:n voit kurkata tästä.

Omassa versiossamme oli autotalli, takkahuone, khh ja saunatilat alimmassa kerroksessa. Sitten "takana" kolme makuuhuonetta, vessa ja vaatehuone sekä ylimmässä olohuone ja keittiö. Tällaisella lähdimme sitten tarjouksia pyytämään.

Jukkatalo vastasi napsakasti tarjouspyyntöömme, olihan keskustelua käyty jo aiemminkin. Jotenkin vaan heiltä jäi (oma tunne) myyminen puolitiehen. Saimme pohjakuvat ja tarjouksen, mutta emme olleet varmoja, vastaisiko se kuitenkaan visiotamme. Sitten jotenkin vain jäivät muiden jalkoihin, vaikkei mitään varsinaisesti negatiivista asiassa ollutkaan. Hinta oli muistaakseni halvin Jukkatalolla, mutta toisaalta siellä oli sitten vähemmän asennusta tms. eli jos paketteja olisi vielä yrittänyt yhdenmukaistaa, hinta olisi noussut varmaan...

Samitalo oli vakavasti otettava kilpailija, joka pääsi mukaan löydettyämme oman inspiraatiomme tosiaan heidän mallistostaan. Myyjä oli mukava ja pätevä, mutta eipä sitten heidän kanssaankaan ihan varmuutta tullut siitä, millainen talo nyt sitten sunnittelmista rakentuisi. Tämä epävarmuus johtui tietenkin siitä, että Lappli oli jo piirtänyt meille hienot kuvat (ja myynyt meille unelmaa), joihin me sitten vertasimme muita. Tarjouskilpailussa hinta vaikutti jäävän samaan kuin Lapplilla.

Kannustalo tuli mukaan toisessa aallossa kysellessäni lisää talopakettitarjouksia. Hekin aloittivat Lapplin tapaan piirroksista, mutta jostain syystä khh löytyi väärästä paikasta, eikä se siirtynyt mieleisempään, vaikka sitä melko selvästi (asiakkaana) toivoin. Jotenkin tämä sitten jäi tähän. Hinta vaikutti olevan ihan kilpailukykyinen, mutta tällä lyhyellä tuttavuudella en voi sanoa tarkemmin. Asennussisältö tuntui olevan laaja, olisimme esimerkiksi saaneet saunan lauteetkin jo paketissa. Mutta toisaalta, kun nämä suunnittelemme tekevämme itse ja päättävämmekin myöhemmin, ei se ainakaan kilpailuetua meidän tapauksessamme tuonut...