Lämmön lähteellä

Piti vielä laittaa tilannekuvia kodinhoitohuoneesta. On putkea ja mutkaa meillä nyt :)

 

 

Talossa hyrisee siis IVT:n maalämpöpumppu. Yllä alimman kerroksen jakotukki näytteeksi myös. Meillä on alas tässä siis piirit ja kahden ylimmän kerroksen piirit ovat yhdessä kohtaa keskikerroksessa. Kylpyhuoneeseen, kodinhoitohuoneeseen ja eteisiin on erilliset piirit, jotta voimme pitää lämmitystä aina päällä. Lisäksi kikkailimme alimmassa kerroksessa vielä ja nyt on lämmityksessäkin otettu huomioon mahdollinen tilan jakaminen joskus kahtia, jos tarvitsemme lisähuoneita... Muistimme jopa huomioida tämän sähkö- ja valaistussuunnitelmassa, mikä on ehkä vielä oleellisempaa!

 

Alapuolella on sitten lämminvesivaraaja. Se on mallia erillinen ja vetoisuudeltaan 350 l. Jahkailimme hieman lämminvesivaraajan kanssa, mutta tulimme tähän tulokseen kolmesta syystä:

1) Poreamme on haaveissa.

2) Innokkaita saunojia riittää.

3) Taloudessa on kaksi kovin läträäväistä pientä poikaa ja ei me aikuisetkaan valitettavasti niin kovin säästäväisiä olla.

 

Näistäpä syistä siis uhrasimme hieman lisää tilaa kodarista (nyyh) ja läträämme senkin harmin edestä!

 

Lämmin olo

Talossamme hyrrää maalämpö. On meilläkin mukava ja lämmin olo, kun sitä asiaa miettii <3

Asennuskokemuksesta taidan kertoa seuraavassa kirjoituksessa, jos pääsisin joskus pitkälle ja vaivalloiselle kuvausmatkalle ikuistaakseni kuparinkiiltävät putket, johtosotkut ja itse lämmityslaitteen jylhässä komeudessaan.

No joo, siis en ole taas tien toiselle puolelle vaivautunut kuvaamaan, myönnän :)

Aikataulumme on venyvä ja sellaiseksi toki alusta asti suunniteltukin. Niinpä lämpöjenkin saaminen taloon kesti no, aika pitkälle syksyyn. Talon ollessa eristetty tilanne oli pitkään siedettävä ja muurauksia sun muuta ihan hyvin sisätiloissa vielä suoritti. Sitten kuitenkin yötkin jo kylmenivät ja piti alkaa vielä vesieristeitä, laatoitusta ja saumausta miettiä.

Saimme onneksi lainaan useita pattereita ja lämmittimen. Niillä pidimme taloamme viimeiset kriittiset kaksi viikkoa lämpimänä. Jäi yksi lämpöpatteri käyttämättä, ja tokihan siltä irtojalat menivät katomaan talomme syövereihin.

Voi olla, että jalkapari jostain vielä löytyy siivoillessa, mutta koska kyseinen pari oli jo jesarilla teipattu ja korjattu, toimitamme lainaajalle mieluusti uuden parin. Oli meinaan hieno juttu, ettei parin viikon takia tarvinnut lähteä pohtimaan lämmittimien ostoa/vuokrausta. Jee!

Kuva Clas Ohlsonin mallistosta :)

Metsästin hieman Linnanjuhlia toisella silmällä katsoessani patterinjalkoja, ja löytyihän sopivat. Nyt siis tilattu ja toimitusta kauppaan odotellessa...

Ensimmäiset valmiit pinnat

Kodinhoitohuoneprojektissa seuraavaksi oli vesieristeen vuoro. Ennen h-hetkeä säntäilimme myös vielä ostamassa kaikkea muuta mielenkiintoista kuten kaivolaippoja, nurkkavahvikenauhaa, kaivonkansia, sävytettyä saumauslaastia... Unohdimme toki itse muurauslaastin, ja ei kun uudestaan Rautiaan aamuisella!

Ensin maalasimme Tikkurilan lujan pohjamaalilla ja maalilla seinät. Sitten piti vielä taas lattiaa siivota ennen primermömmöä (Keraprimer).

Vesieristettä (Kiillon Kerafiber) meni kolme kerrosta, että tuli sopivasti eristettä.

Sen päälle muurauslaastia ja voilà: maailman kaunein laatta on lattiassa!

Olin rakastunut laattaan kaupassa ja melko varma valinnastamme vieläkin. Aavistuksen epäilytti, kun saumat olivat tummia ilman saumauslaastia. Tuleeko hyvä? Tämä kun oikeasti jo jäisi näkyviin. Lähinnä epäilytti, että valitsinkohan oikean värin saumaukseen. Mutta:

Ensimmäinen täysin valmis pintamme <3 Laatta on ihana, eläväinen ja sopivan "kulunut" makuuni. En kyllä itseasiassa muista laatan merkkiä, se täytyy kertoa seuraavalla kerralla :) Ja itseasiassa käytimme kahta: Ihanaista laattaamme oli vain 7 m2 ja tilaa oli lattianakin 8 m2. Ihana laatta ja hyvä tarjous (15e/m2), jos viemme loput pois. Mitä tehdä? Onneksi samassa liikkeessä oli myös tarjouksessa (myös 15e/m2) miltei samanlainen laatta. Budjetti on mukava alittaa tässä, kun lopputuloksena oli pitkähkön metsästyksen paras saalis :)

Se näkyy tuossa kuvassa oikealla reunassa. Väri niissä on vain todella vähän eri, laatat tasaisia pinnaltaan ja saumat tylsän suorat. Näillä teimme kalusteiden alle jäävän lattian sekä nostot kaappien takana ja siinäpä se, hyvin riitti! Kamera muuten hieman muuntaa todellisuutta, sillä ensinnäkin ns. oikea laattamme joissain kuvissa on kuvissa liian kellertävä ja lisäksi tässä väriero on oikeasti silmin havaittava toisin kuin todellisuudessa, jossa tosiaan vain saumat ja pinnan tasaisuus paljastavat totuuden.

Sitten vain suojapahvia päälle, että muruseni selviävät lopusta rakennusajasta kunnialla. Suojaaminen on  kyllä asia, jota ei saisi unohtaa. Olemme yrittäneet olla huolellisia asiassa, mutta toki erheitäkin on tullut. Välillä tuntuu, että on tullut ihan liikaa suojattua ja toisaalta välillä on jäänyt etukäteen tajuamatta jonkin tietyn paikan tai osan suojauksen tarve...

Ja tiedättekös, mikä päivä huomenna on? Lattialämmityksen asentamisen päivä nro 1. Hurraa meidän puoli!

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku...

Kodinhoitohuoneen viimeistely on edelleen työllistänyt täällä. Seiniä on edelleen tasoiteltu märkätilatasoitteella. Harkkoseinä sinänsä olisi melko ongelmaton tasoittaa, mutta betonielementtiseinän ja harkkoseinän saumakohtaa sekä harkkoseinän keskelle piilotettua teräspalkkia on täytynyt tosiaan muutamaan kertaan piilottaa.

Seinien lisäksi on ollut paljon pientä nyperrettävää: reunojen siistimistä, betonilattian pientä tasoittelua (pieniä tasoitemöykkyjä on saanut olla rapsuttamassa pois vähän joka välissä), hieman silikonia ja sikaflexiäkin on tullut laitettua ja sitten valettua muutamat kakut.

Kodinhoitohuoneemme on tekninen tilamme, ja siksi siellä pursuaa suojaputkia, vesiputkia, maalämpöasioiden jakotukkeja ja sen sellaista enemmän kuin laki sallii. Valoimme lattianrajaan muutaman kakun, jotta saimme putkenpäät siististi laatoitusta varten paikoilleen.

Ensin koottiin muotit ja tehtiin kakkuja:

Tässä teossa maalämmön jakotukille kakkua.

Ja toki seuraavaksi purimme muotit ja pääsimme siistimään reunoja:

 



Toistaiseksi olemme saaneet materiaalit toimimaan ihan hyvin talossa, vaikka lämpötila ei aivan ole optimaalinen, ehkä noin 10-12 astetta. Eipä tuollainen lämpötila vielä muuta tee kuin hidasta kuivumista. Kiitos esimieheni saimme myös hieman enemmän lämpöä taloon. Tuntui niin pahalta paria viikkoa varten ostaa lämmittimiä, pattereita tai muuta sellaista. Onneksi saimme siis kuutisen kappaletta pattereita ja puhaltavan lämmittimen nyt käyttöömme.

Pistimme tänään jo ensimmäisen pohjamaalikerroksen. Maaliksi haimme Tikkurilan lujan pohjamaalia ja samaa on sitten tiedossa varsinaiseksikin, mutta hieman sävytettynä.

Alla myös kuvaa seuraavasta urakasta. Kotimaisilla Kiillon tuotteilla mennään. Kun ominaisuudet ja hinta ovat suurin piirtein samat, on aika ilmiselvää, että tällä mennään. Tärkeintähän on myös pysyä ns. samassa tuoteperheessä, jotta sitten jos nyt jotain joskus tapahtuisi, vastuuta ei voisi pakoilla sanomalla, että ei se meidän tuotteen vika ole, vaan tuo toisen.

 

Vuorossa on siis seuraavaksi kosteuseriste. Sitten päästäänkin laatoittamaan, ja hurraa, löysimme maailman ihanimmat laatat <3 Niille haluan tehdä paremmin oikeutta ja jätin kuvaamisen myöhemmäksi :)

Lämpöjen kytkentään kahdeksan päivää!



Harkoista märkätilat - onhan sitä LEGOilla rakenneltu ennenkin

Talossamme alkaa olla runkoina nyt kaikki seinät. Sitä myötä myös huoneet ovat muotoutuneet, ja kokonaisuus hahmottuu yhä paremmin.

Keskikerroksen puurunkojen lisäksi nyt olemme muuranneet alimman kerroksen märkätiloja eli saunan ja pesuhuoneen, pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen ja kodinhoitohuoneen ja takka(ym.)huoneen välisiä seiniä.

Tavallaan harkkorakentaminen on helppoa (mikäpä ei teoriassa olisi :)

Harkoissa on pontit ja laastiakin kuluu näillä ohutsaumalaasteilla vähän. Sitten on tietenkin erikseen seinien suoruudet, seinien lähtölistat, aukkojen ylitykset, ilmastointiputkien kuljetus ja lattian suoruus murehdittavana, jotka kuitenkin erottavat tämän legorakentelusta. Puhumattakaan seinien tasoituksesta ja muusta jälkityöstä rakenteluvaiheen jälkeen.

Taloahan tässä tehdään ja kaikki on siis suurta ja mittakaava iso. Enpä oikein osaa pokkarikamerallani näitä kuvailla. Aina saan vain puolet haluamastani ruudulle ja valaistus ym. on mitä sattuu. Tässä muutamia yritelmiäni:

Harkkoina käytimme HB:n priimaharkkoa. Tuote toimi ihan hyvin, mutta näköjään Weberin Leca-tuoteperhe on lyönyt itsensä niin läpi, ettei tähän oikein meinannut löytyä lisätarvikkeita eli seinien lähtölistaa ja sellaista. Paksuutta seinillämme on 86 mm tai siihen suuntaan.

Me tarvitsemme kipeästi kodinhoitohuoneen, sillä talomme saa lämpöä vasta sen valmistuttua. Nyt on seinät tehty ja tasoitettu, joten on aika siirtyä vedeneristys- ja laatoituspuuhiin.

Ulkona on parvekkeen ja katoksen välinen pelti valmistunut, ja odotamme loppuviikolle viimein talopakettiporukkaa viimeistelemään osuutensa. Kuten jo aiemmin kirjoitin, yllättävän pitkällehän tämä on mennyt. Rakensimme itse parvekkeen (kallistukset ja kermit ym.). Siihen sitten jotenkin meni yllättävän kauan aikaa, kun sääkin alkoi syksyn mittaan toki rajoittaa tekemistä (kosteus, lämpötila).

Uudenmaan peltityö on tehyt parvekkeen tippapellit sekä nyt tämän rajakohtapellin. Toivottavasti kaikki on nyt sitten kosteusasioiden suhteen kunnossa ja talopakettityypit viimeistelevät omat juttunsa (ulkoverhoiluyksityiskohtia lähinnä, liittyen juuri keskeneräiseen parvekkeeseen sekä kattorakenteisiin).

Maalari maalasi taloa

Syksyn tullen hommat ovat siirtyneet pitkälti sisätiloihin. Ulkona on ollut vielä joitain rästihommia, jotka ovat jäänet tekemättä aiemmin, ja joita kylmenevät säät ovat hoputtaneet.

Siksipä siis vielä tuossa toissaviikolla ja kuunvaihteessa otimme pensseliä kauniiseen käteen ja pistimme sutien.

Olemme maalaamassa varsinaisesti talon vasta ensi kesänä, mutta rännejä ja vesikouruja varten oli tarkoitus (kesällä) maalata otsalaudat.

Muistin virkistykseksi, että juu on se yläkerta ja otsalaudat melko tavoittamattomissa tikkailla... 

Homma jäänyt, koska julkisivun puolella otsalaudat ovat lievästi sanottuna korkealla. Laiskanlaisesti olemme pohtineet erilaisia ratkaisuja, kunnes naapurit ratkaisivat ongelman puolestamme :)

He maalasivat itse talon alhaalta ylös ns. tikkaiden korkeudelle asti ja tilasivat sitten päätykolmiot sekä yläkerran parvekkeen maalaamaan maalarin nosturilla. Kuulimme tästä viikolla tontilla puuhastellessamme naapurinisännältä, mutta sillä hetkellä emme vielä osanneet vielä mitään kysyä.

Sattumalta olin etäpäivää viettämässä kotona eräänä perjantaina, kun huomasin keittiön ikkunasta nosturin peruuttavan naapurin pihaan. Ja ei kun kauppaa hieromaan!

Ensin kysyin naapurilta lupaa (onneksi olivat kotona) puhella maalarin kanssa, ja sitten kävin jutuiksi hänen kanssaan. Kävi ilmi, ettei naapurin homma luultavimmin valmistu yhden päivän aikana, kun maalausaika loppui jo silloin illan viiletessä ja kosteuden noustessa melko varhain.

Maalari oli erikseen laskuttamassa nosturin hinnan ja sitten omat tuntinsa päälle. Maalari sanoi hoitavansa meidän maalauksen (kaksi lautaa) tunnin laskutuksella, joten sitten vain sovin naapurin kanssa meidän osallistuvan uuteen nosturivuokraan sopivassa suhteessa, ja kaikilla oli hyvä mieli: naapurilla, kun osallistuimme (toiseen, varmaan ei suunniteltuun) nosturivuokraan, meillä hyvä mieli, kun homma tuli hoidettua ja lisäksi varmasti halvemmalla kuin jos olisimme itse tätä vähäpätöistä maalausasiaa varten pelkästään jonkun tontille hommanneet.

Seuraavalla viikolla maalausurakka olikin siis 1/3 suoritettu otsalautojen osalta.

Seuraavaksi patistin viikonloppuna isännän maalaamaan talon takaa vastaavat otsalaudat, jonne siis tikkaillakin ylsi (2/3). Minä vielä sunnuntaina kiipesin tikkaille ja sudin ovien katosten otsalaudat ja parvekettakin, kun huomasin säätyypin muuttuvan (3/3). Hyvä oli, sillä heti alkuviikosta oli niin kylmä että!

Omasta maalausurakasta löytyy jopa kuvamateriaalia, joten sitä tässä:

 

Niin. Maalasin siis oven yläpuolisen katoksen otsalaudat ja olin mielestäni jo aivan pelottavan korkealla silloin  :)

Kävimme muuten vielä tänä sunnuntaina kurkistamassa löytämääni lattialaattavaihtoehtoa kodinhoitohuoneeseen. Se vaikuttaa kyllä aika kivalta, mutta ihan hetki täytyy vielä asiaa sulatella ja pohdiskella laatan pihakivimaisuutta. Onko se siis uhka vai mahdollisuus?

Simsalabim

Nyt on saavutettu jotain merkittävää! Ei, ei harkkoseiniä, vesieristeitä tai muuta miljoonaa juttua ennen kuin voimme kääntää lämmöt päälle talossamme, vaan tämä:

Ota tästä nyt sitten järkevää kuvaa, mutta kyseessä on siis ensimmäinen huoneemme talossa. Lastenhuone nro 1 <3

Eipä tässä oikeastaan muuta. Voi kenties olla jo pian lisääkin tällaista, mutta tällä hetkellä yksikin on valtavasti. Tila alkaa hahmottua ja muuttua oikeasti vähitellen sen näköiseksi, kun on suunniteltu, toivottu ja odotettu. Hiphei!

Allekirjoittanut kävi muuten jo melko tottuneesti rautakaupassa. Ostostelin harkkoseinien lisävarusteita, mutta samalla katselin laattoja kodinhoitohuonettamme varten. Joudumme tosiaan nimittäin melko rivakasti sitä laatoittamaan (ainakin osittain), koska lämmitys- ym. teknisen tilan roippeemme sijaitsevat siellä, eikä niitä kannata asentaa kuin viimeistellylle pinnalle...

Tässä tämän päivän värimaailmaa:

Puhkun ja puhallan

Eilen meille puhalleltiin villaa kattoon. Luonnollisesti vaati taas hieman valmisteluja, että saatoimme päästää ammattilaisia taloomme taas sisään :)

Hyörynsulkumuovi ja rimoitus asennettiin jo aikaisemmin kattoon. Periaatteessa kaikki kunnossa siis. Rakennustyömaalla tuppaa kuitenkin sotkuuntumaan (niin kuin elämässä yleensä) ja siksipä valmistautuminen oli tällä kertaa siivoilua.

Ensinnäkin talon sisällä piti raivata irtotavaraa pois tieltä, että puhallusvillan asentajat saattoivat liikkua ja liikuttaa telineitä hyvin. Ja tuli kyllä lakaistua roskia ja pölyäkin pois. Että mahtuu villapölyä tilalle ;)

Telineet vuokrasimme Järvenpäästä. Vastaava mestari suositteli jotain firmaa sieltä, mutta emmehän me sitten kuitenkaan muistaneet mitä. Googlailun jälkeen päädyin soittamaan Kallioinen yhtiöihin. Meininki oli samaan aikaan erittäin asiantuntevaa ja toisaalta rentoa ja joustavaa, että päädyimme vuokraamaan telineet sieltä. Haimme telineen perjantaina sulkemisaikaan ja maanantaina se sitten oli valmiina puhaltamista varten.

Sisäsiivouksen vastapainoksi kannoimme tavaraa pihalta sisään suojaan. Pakkohan se on, kun vettä sataa ja no, talvikaan ei ole kovin kaukana. Sisään kuivaan ja toisaalta myös pois pihalta tilaa viemästä. Mahtui puhallusvillarekkakin hyvin pihaan!

Puutavaraa ja lavoja tuntuu riittävän. Lavojahan piti aluksi hieman haeskella lisää, kun tontille rysähti tavaraa: puuta, talon seinät, sen sellaista... Ja uskokaa toki, piha oli vielä täydempi ei niin monta päivää sitten.

Talo tässä jo odotteli villaa

Kohti sisätilaa

Talon rungosta ja rangasta on kesän aikana kasvanut talo. Ihan vielä ei olla sisätilatunnelmassa, mutta maaliviiva siinä häämöttää jo.

Tällä viikolla isukki on painellut menemään pitkiä iltoja tontilla. Ja hyvinhän se on sujunut! Sen verran vähän oli eiliseltä jäljellä, että eiköhän siellä melko valmista jo ole (ja onhan kellokin kohta yksitoista illalla). Pitäisi muistaa tilata se puhallusvilla :) Koko viikon on pitänyt se soitella, mutta kummasti näin työläisenä ei olekaan niin paljoa aikaa päivisin hoitaa taloasioita kuin ennen...

 

Olohuoneen nurkkauksessa näkyy vielä telineet/ramppi katonrajassa. Matkaa maahan on tosiaan useampi metri, ja lisäksi tuossa piti peittää/suojata porrasaukon kohta, jossa sitten pudotusta on no, ihan liikaa.

 

 

 

Näkymä toisella lappeella on nyt melkein samanlainen kuin olohuoneen puolella. Tämähän tulee muuttumaan tässä, kun väliseinärungot ja katon alaslasku rakennetaan makuuhuoneiden ja vessan päälle.

 

Palkkiristikot koko katossa mahdollistavat kaikenlaista tuolla yläpohjan alueella. Korkeat tilat tietenkin, mutta myös taloteknisesti. Ilmastointiputket ovat menossa tuohon höyrynsulun alle, ja niitä kierrätetään vähäisten alaslaskujen kautta huoneista toiseen, ettei kotelointeja jäisi näkyviin.

 

Alimmassa kerroksessa saunan, kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen yläpuolella on tällä hetkellä melkoinen putki-, johto- ja letkuviidakko, kun käytännössä kaikki talon talotekniikka kulkee tässä katon alaslaskussa, jopa siis vesiputketkin. (No juu ei sentään viemäri :) Muualle kellariin ei ole alaslaskua tulossa ja siksi siis kaikki pitää tästä vielä ylempiin kerroksiin.

 

Keskikerroksessa ilmastointi kiertää eteisessä vain pikkuruisen alaslaskun kautta makuuhuoneiden ylle, jossa siis on tilaa niille ja pienelle vintille.

 

Ylimmässä kerroksessa on sitten pelkkää korkeaa tilaa olohuoneessa ja keittiössä. IV-kanavat tuodaan keittiön sisäkulman kautta, jossa nyt kuvassa näkyykin mustaa eristettyä putkea.

 

 

Näköjään sisäikkunastani (oikealla) roikotetaan tällä hetkellä ilmastointiputkien eristeitä :)

Puhallusvilla on viimeinen iso kokonaisuus Lapplin toimittamassa paketissa. Valmiusasteemmehan oli ulkoapäin valmis (eli sisältä ei niin ollenkaan). Vielä on pientä hiontaa ulkona pojilla tehtävänä, mutta melko valmis heidän osuutensa alkaa olla. Lapplin porukalla (joka nyt siis on jo muilla työmailla tekemässä täyttä päivää) on kieltämättä kestänyt pidempään loppuviimeistely kuin olisin osannut ajatella, mutta emmepä me ole olleet heidän niskaansa tässä hönkimässä. Eli varmasti valmista olisi tullut heti, kun olisimme sen halunneet valmiiksi saada. Ja tyytyväisiähän me heidän jälkeensä olemme olleet! Kaikki mitä on tehty, on tehty hyvin ja huolella.

Tehtävää kuitenkin tuntuu muutenkin riittävän, niin emme ole saaneet aikaiseksi hoputtaa koko ajan. Osa viimeistelemättömyydestä nimittäin pelaa meidänkin pussiimme. Esimerkiksi parvekkeen kaatojen ja pohjan valmistelu on ollut helpompaa, kun vielä sieltä suunnalta muutama paneelinpätkä ja kattopelti puuttuu. Parveke taitaakin olla seuraavan kirjoitukseni aihe. Eihän se toki valmiiksi ole tullut, mutta kallistusta, osb-levyä, aluskermiä, tippapeltiä ja kohta päällyskermiäkin sieltä löytyy, joten voisihan siitäkin seikkailusta jotain kertoa ;)

Ps. Ulkokuvia ei ole vieläkään tarjolla, kiitos haipuvan valaistuksen iltaisin ja lasten nukkuttelujen. No, hyvältä näyttää, se lienee selvää :)

Asuntomessuilla

Olemme vuosia käyneet asuntomessuilla, toki siis tänäkin vuonna.

Asuntomessuista ollaan montaa mieltä. Omatkin kokemukseni vaihtelevat eri vuosilta paljon. Ensimmäiset messumme Valkeakoskella taisivat olla parhaat tai ainakin aika on kullannut muistot. Niihin nimittäin liittyy muita vuosia enemmän vapautta nautiskella taloista ja myös täysi tietämättömyys oikeaastaan mahdollisuuksistamme rakentaa. Sitä vain saattoi olla ja ihailla Aikuisten koteja.

Tällä en tarkoita, että olisin silloin(kaan) ollut kovin asuntomessujen asuntojen sisustuksen fani. Pidän silti siitä, että voin yhdessä päivässä käydä niin monissa eri ratkaisuissa, maailmoissa jopa. Ne tarjovat kurkistuksia ja tirkistelyä kuvitteellisten täydellisten perheiden koteihin. Samalla kun osin ihailemme lopppuunsa stailattuja koteja, saamme samalla hieman kritisoidakin ja nousta niiden yläpuolelle: tuosta lampusta/liesituulettimesta/keittiötasosta/pohjaratkaisusta/ portaista/ikkunoista/hyllystä/x:stä tykkään, mutta sitten taas tuo kaappi/tapetti/sauna/laatta/lattia/kylpyhuone/takka on kyllä ihan huti. Ja kukapa meistä ei olisi nukkekotileikkien ystävä ;)

Tänä vuonna messut olivat ratkaisevasti erilaiset kuin koskaan ennen. Meillä oli vertailukohta, Omankodintalomme.

Ulkoisesti ja suunnitelman tasolla (onneksi) vakuutuin entisestään oman kotimme ihanuudesta. Olisikin ollut melko kurjaa, jos tuo ja tuo ja tämä tässä olisivat tuntuneet paremmilta vaihtoehdoilta, sillä kuten sielläkin kyllästymiseen asti saimme hokea myyjille, juna meni jo.

Toisaalta sitten jokainen valmis talo (ja niitähän siellä riitti) aiheutti enemmän arvostusta ja kunnioitusta kuin koskaan ennen. Tiesin enemmän talotekniikasta ja rakentamisesta ylipäätään, puhumattakaan viimeistelystä, joka meillä vielä siintää kaukana tulevaisuudessa: tuokin lista on tuohon nikkaroitu ja paneeli. Nuo laatat kiinnitetty ja saumat eristetty. Kaikki oli niin valmista, että kyllä se hieman ahdisti. Tehtävä työ siis, mutta siitähän ei kai selviä muuten kuin sillä itsellään eli rakentelulla. Ja uskolla, että kyllä tämäkin tästä valmistuu, ihan niin kuin kaikki muutkin.

Messualue oli Vantaan Kivistössä tänä vuonna mukavan kompakti ja mukavan matkan päässä. Itse kävin kaksikin kertaa, ja toinen kerta kyllä auttoi hahmottamaan tilannetta ja erottelemaan enemmän jyviä akanoista. Tässä joitain omia räpsyjäni taloista. Arvaatte varmaan, kuinka vaikeaa on messuräpsyttelyn jälkeen pysyä kärryillä siitä, mistä mikin kuva on otettu :)

Nämä ovat jostain alun Design-talosta, mutta niitä oli niin monta, etten tiedä mistä. Tässä kiinnosti korkea tila, jota meilläkin tulee olemaan ja varsinkin korkea keittiö, koska niitä harvemmin näkee. Keittiön kaapit jäävät pakosta melko alas ja rajaavat tilaa, mutta ainakin tässä kodissa se näytti hyvältä eikä nukkekeittiöltä :)

 Sitten lamppuja. Jonkinlaisen palloparven minäkin toivoisin katossamme joskus näkevän:

 

Hallittu kaaos taitaa olla haluamani sisustussuuntaus. Sillä samaa linjaa on myös ainoassa ihailemassani tapetissa, ja mitä sanotte hyllyistä alempana :)

 Olemme mieheni kanssa onnekkaasti melko samaa mieltä monista asioista sisustuksen ja materiaalien suhteen. Esimerkiksi saunasta meillä on vahvoja mielipiteitä, mutta ne ovat hyvin samansuuntaisia. Yksinkertaista, ei vaaleaa eikä tummaa. Tukevaa ja jämerää, muttei mitään massiivista tai raskaan näköistä. Jotain tällaista toivoisin siis näkeväni myös omassa saunassamme (muotokin tulee olemaan sama):

Lasteni puolesta olen kateudesta vihreä (ja hieman vanhempana näille toisille), kun on tällaista ihanuutta menty lastenhuoneeseen rakentamaan. Tiedä sitten käytännöllisyydestä, mutta hauskaa tuolla varnasti lapsilla on!

Tälllainen pläjäys tällä kertaa. Ai suosikkitaloni? Itse asiassa ilman muuta Lammi-kivitalojen Casa del Limon (kohde 31). Se oli hyvän ja toimivan talon oloinen, ja vaikken kaikista sisustusratkaisuista pitänytkään, se oli lämminhenkisempi ja aidompi kuin moni muu messualueella. Tai sitten vain olin väsyneimmilläni päättäessämme kierroksen ko. taloon :) Enpä enää jaksanut paljoa kuvata, mutta keittiön lisäksi olohuonehan on tunnetusti kodin sydän...

 

Kuva: Suomen asuntomessut