Aika kuluu kuin siivillä ja tuntuu, että projekti etenee kun täi tervassa. Olemme yhä vailla vastaavaa mestaria ja pääsuunnittelijaa, ja uskoisin, että jos saisimme itsemme ratkaisemaan tämän asian, voisivat muutkin asiat alkaa edetä jouhevammin...
Olemme saaneet toki tarjouksia aiheesta, ja haussa on siis henkilö, joka voisin olla molemmat samaan aikaan. Nyt on vielä yksi tarjouspyyntö vastausta vaille. Toki se, jota eniten odotan :)
Kun muuta ei hirmuisesti saa aikaan, saa sentään luettua rakennusblogeja. Yleensä luen niitä ihaillen ja inspiroituen. Toisinaan toki myös kateellisena, sillä jotenkin edes se, että muilla homma etenee ja siitä ehtii vielä kirjoittaa, tuntuu hienommalta kuin oma näpertelymme. Ainahan ruoho on vihreämpää aidan toiselta puolelta katsottuna vai miten se nyt oli...
Eniten kaksijakoisia tunteita herättävät yksityiskohtaiset ja informatiiviset blogipostaukset. Toisaalta olen niistä tietysti syvän kiitollinen ja toki myös hämmentynyt toisten kyvystä paneutua, pttaa selvää ja sitten vielä jaksaa kirjoittaa siitä mielenkiintoisesti, mutta toisaalta päässä kysyy ääni: Miksen minä tee tuollaisia, miksi minä vain jaarittelen ja sitäkin harvoin?
Löysin sattumalta pari päivää sitten Villa Vadelma -blogin. Jotenkin hanke yleisesi, jopa jotkin yksityiskohdat, kuten talopaketin valinnan yrittäminen ja oman suunnitteluun päätyminen tuntuvat kovin samanlaisilta kuin omat kokemuksemme. Muutaman erittäin hyvän vinkinkin ja tiedonmurusia luulen sieltä saaneeni, mutta niitäkin tärkeämpää oli huomata blogin epäsäännöllinen ja harva postaustahti. Vapauttavaa ;)
